maanantai 16. heinäkuuta 2012

Mikä olikaan ideana?

Päivää reilun kuukauden päästä herään kahdelta yöllä ja lähden Sveitsiin. Siellä olisi tarkoitus elää lähes 11 kuukautta. Uusi perhe, uudet tavat, uusi koulu, uusi kulttuuri ja uusi kieli. Tämä on helppo kirjoittaa, mutta niin vaikea ymmärtää.

Monet, jotka vaihto-oppilaaksi lähtevät, ovat haaveilleet siitä lähes koko elämänsä. Muistan itse vielä 13-vuotiaana ajatelleeni, etten voisi ikinä lähteä vuodeksi pois Suomesta. Noin puolitoista vuotta sitten luin lehtijutun vaihto-oppilaista. Minulla ei ollut parempaakaan tekemistä, joten aloin selailla artikkelissa mainittujen vaihtarijärjestöjen nettisivuja. Ajatuksena ei todellakaan ollut lähteä itse vaihtoon. Pahaa-aavistamatta löysin vaihtareiden keskustelufoorumin ja vaihtoblogeja. Mitä enemmän aiheeseen tutustuin, sitä varmemmaksi tuli, että tätä minä haluan itsekin. Pidin ajatusta ensin vain jonain uutena oikkuna ja päähänpistona. Kuitenkin, reilu puoli vuotta myöhemmin olin yhä innostunut asiasta. Laitoin alustavan hakemuksen AFS:lle ja YFU:lle ja kävin kummankin järjestön haastattelussa. Taisi olla lokakuu 2011, kun päätin lopullisesti lähteä vaihtoon AFS:n kautta.

Puolen vuoden harkinnan aikana ehdin pohtia muutamaa kymmentä eri kohdemaavaihtoehtoa. Aluksi olin ehdottomasti lähdössä Kanadaan, koska englanninkirjassa oli ihania kuvia ja kerrontaa Kanadan luonnosta. Seuraavaksi päätin meneväni Uuteen-Seelantiin. Olisihan se jännä päästä rehellisesti toiselle puolelle maapalloa! Englanninkielisitä maista vielä Etelä-Afrikka kiinnosti, mutta siinä vaiheessa olin jo päätynyt siihen, että haluaisin oppia jonkin muun kielen kuin englannin. Venäjä ja venäjän kieli kiehtoi, Unkari kuulosti mahtavalta, ah ne Islannin kuumat lähteet & tulivuoret. Uusi viikko, uusi ihana maa. Lopulta tajusin, etten kauheasti välitä, mihin maahan lähden. Eurooppa tuntui siis fiksulta vaihtoehdolta, miksi suotta lähteä kauemmas. Olin opetellut saksaa seitsemän vuotta, nykyään kahdeksan. Sveitsin Alpit, mahdoton sveitsinsaksa ja sveitsiläinen suklaa kuulostivat tarpeeksi jännältä.

Lokakuun 2011 ja tämän päivän välissä olen tavannut muita vaihtareita, soittanut monta puhelua, huomannut omistavani sveitsiläisiä puuvärejä, koittanut selittää englanniksi omaa mahtavuuttani, ostanut Muumi-tyynyliinan, halaillut paniikissa kavereita, hyppinyt innostuksesta, koittanut etsiä lähdensuomestasveitsiinlukiovaihtoonblogia ja iloinnut uskomattoman aikaisin tulleesta isäntäperheestä.

Tän blogin tarkoituksena on kai periaatteessa kertoa Suomelle mun kuulumisista. Pidän kuitenkin enemmän syvällisyyttä matkivasta järjettömästä pohdiskelusta, joten en takaa mitään.

3 kommenttia:

Ella kirjoitti...

Jee sä teit tän! :D

päivää kirvesvartta kirjoitti...

jes elsi painota mieluummin siihen syvällisyyttä matkivaan järjettömään pohdiskeluun! vaikka on tietysti mielenkiintoista kuulla myös arjen kommelluksista.

Marmota kirjoitti...

Juuuu, ja tällä hetkellä oon ainakin ihan innostunut kirjoittelemaan tänne. :D
Hei Jenna hyvä tietää että sillekin löytyy kiinnostusta!

Lähetä kommentti