Puolitoista viikkoa sitten olimme isäntäperheen kanssa vaeltamassa. Näin ensimmäistä kertaa elämässäni Alpit, tai ylipäätään vuoristoa, ja olin suhteellisen innoissani.
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Vuorikiipeilyä
Mun näkökulmasta vuorikiipeilyä, sveitsiläisten mielestä varmaan alamäkijuoksua..? Oltiinhan me kuitenkin vain 2000 metriä merenpinnan yläpuolella.
Puolitoista viikkoa sitten olimme isäntäperheen kanssa vaeltamassa. Näin ensimmäistä kertaa elämässäni Alpit, tai ylipäätään vuoristoa, ja olin suhteellisen innoissani.
Mukana oli 20-30 hengen porukka, joista kaikkia ei minun isäntäperheenikään hyvin tuntenut. Eräs perhe järjestää joka toinen vuosi tämän "Bergfestin", johon he kutsuvat mukaan ystäviä ja sukulaisia. Mukaan pääsee ihan pieniäkin lapsia - täällä näköjään vaeltaminen aloitetaan jo viisivuotiaana - eli kohtuuttoman rankka retki ei oikeasti ollut. Lauantaina (vesisade, sumu, +10°C) taivallettiin noin viisitoista kilometriä pienelle vuoristomajalle, jossa sitten oltiin yötä. Seuraavana päivänä ilma oli yhtäkkiä vähintään kymmenen astetta lämpimämpi, ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Näki oikeasti kunnolla maisemat oijoijoi.
Puolitoista viikkoa sitten olimme isäntäperheen kanssa vaeltamassa. Näin ensimmäistä kertaa elämässäni Alpit, tai ylipäätään vuoristoa, ja olin suhteellisen innoissani.
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
Turisti
Huomenna tasan kuukausi täällä. Tulen varmaan hokemaan tätä samaa joka ikisessä postauksessa: aika on kulunut nopeasti!
Viime viikonloppuna oli AFS-leiri. (AFS on siis se vaihto-oppilasjärjestö, joka minut tänne on hommannut.) Noin kaksikymmentä ihmistä, kotimaina muun muassa Bolivia, Indonesia, Serbia, Hong Kong ja Paraguay. Asuttiin kaksi päivää pienessä talossa, tehtiin ruokaa, tanssittin, leikittiin ja tutustuttiin eri maihin.
Tänä viikonloppuna olen reissannut vaihtareiden kanssa ympäri Sveitsiä. Zürichissä en varmasti käynyt viimeistä kertaa - matka kestää puolisen tuntia, ja sveitsiläiseen tapaan junamatkustus toimii erinomaisesti. Eilen olimme Genevessä, ranskankielisellä alueella. Alle kolme tuntia junalla, ja saksankielen taitosi menettää täysin merkityksensä. Takaisin päin tullessa päätimme täysin spontaanisti tehdä "pikku" poikkeaman Luzernin kautta. Mikäs siinä, maisemat ovat kauniita joka puolella, joten junamatkustus ei tunnu ollenkaan tuskaiselta.
Viime viikonloppuna oli AFS-leiri. (AFS on siis se vaihto-oppilasjärjestö, joka minut tänne on hommannut.) Noin kaksikymmentä ihmistä, kotimaina muun muassa Bolivia, Indonesia, Serbia, Hong Kong ja Paraguay. Asuttiin kaksi päivää pienessä talossa, tehtiin ruokaa, tanssittin, leikittiin ja tutustuttiin eri maihin.
Tänä viikonloppuna olen reissannut vaihtareiden kanssa ympäri Sveitsiä. Zürichissä en varmasti käynyt viimeistä kertaa - matka kestää puolisen tuntia, ja sveitsiläiseen tapaan junamatkustus toimii erinomaisesti. Eilen olimme Genevessä, ranskankielisellä alueella. Alle kolme tuntia junalla, ja saksankielen taitosi menettää täysin merkityksensä. Takaisin päin tullessa päätimme täysin spontaanisti tehdä "pikku" poikkeaman Luzernin kautta. Mikäs siinä, maisemat ovat kauniita joka puolella, joten junamatkustus ei tunnu ollenkaan tuskaiselta.
 |
| Geneve |
 |
| Luzern |
maanantai 3. syyskuuta 2012
Sanakirjasta poimittua
ich hab' Ohrensausen - korvani suhisevat
hin und her sausen wie ein Furz auf der Gardinenstange - (alat) pyöriä kuin pieru Saharassa
die Äpfel sind verschrumpelt - omenat ovat nahistuneet
(lähde: Gummeruksen keltaiset sanakirjat SUOMI SAKSA SUOMI)
Jee jee nyt kaikki osaavat tärkeimmät fraasit saksaksi!
Niin mitäs täällä Sveitsissä syödään. Jännitäviä (ällöttäviä) uusia raaka-aineita, kuten meduusoja, etanoita tai muurahaisia ei ole tullut vastaan. Rasvaa käytetään enemmän kuin mihin olen tottunut, ja juustopalat leivän päällä ovat muhkean kokoisia. Tältä perheeltä löytyy juustohöylä - he ovat saaneet sen tuliaisina Norjasta. Fondueta tai Raclettea en ole vielä päässyt maistamaan. Puhun paljon juustosta. Täällä syödään paljon juustoja.
Tässä perheessä oikeastaan vähän kaikki kokkaa. Perheen äiti on osa-aikatöissä, niin kuin usein Sveitsissä, ja on aina kotona valmistamassa lounasta. Mulla on valitettavasti vain kerran viikossa pidempi ruokatunti ja aikaa tulla tänne syömään.
Aamupalaksi me syömme leipää marmeladilla, suklaapähkinäkuorrutteella tai tutummalla voita-juustoa-kinkkua-tyylillä. Myös jugurttia, mysliä ja muroja löytyy.
Lounaan syön siis yleensä koulussa. Joko otan evästä mukaan tai ostan jotain koulun ylihintaisesta ruokalakahviosta. Monet syövät lounaaksi ranskalaisia ja mahdollisesti lisäksi jotakin friteerattua kanaa. Kyllä sieltä saa salaattia ja sämpylöitäkin ostettua.
Olen syönyt Spätzliä, Cervelat-makkaraa ja Birchermüsliä.Vähän muutakin ehkä. :D
Koulussa saan kyllä ihan nauttia kaikista mahdollisista aineista. Historiaa, maantietoa ja yhteiskuntaoppia plus näiden yhdistelmäainetta on yhteensä ehkä kymmenen tuntia viikossa. Siihen päälle matikka ja kemia ja fysiikka ja biologia, saksa ja englanti, liikunta ja musiikki. Ranskasta olen saanut vapautuksen. Hyppytunteja on viikosta riippuen 6-7, eli koulupäivät ovat suhteellisen pitkiä, vaikka itse oppitunteja ei niin paljoa olekaan.
hin und her sausen wie ein Furz auf der Gardinenstange - (alat) pyöriä kuin pieru Saharassa
die Äpfel sind verschrumpelt - omenat ovat nahistuneet
(lähde: Gummeruksen keltaiset sanakirjat SUOMI SAKSA SUOMI)
Jee jee nyt kaikki osaavat tärkeimmät fraasit saksaksi!
Niin mitäs täällä Sveitsissä syödään. Jännitäviä (ällöttäviä) uusia raaka-aineita, kuten meduusoja, etanoita tai muurahaisia ei ole tullut vastaan. Rasvaa käytetään enemmän kuin mihin olen tottunut, ja juustopalat leivän päällä ovat muhkean kokoisia. Tältä perheeltä löytyy juustohöylä - he ovat saaneet sen tuliaisina Norjasta. Fondueta tai Raclettea en ole vielä päässyt maistamaan. Puhun paljon juustosta. Täällä syödään paljon juustoja.
Tässä perheessä oikeastaan vähän kaikki kokkaa. Perheen äiti on osa-aikatöissä, niin kuin usein Sveitsissä, ja on aina kotona valmistamassa lounasta. Mulla on valitettavasti vain kerran viikossa pidempi ruokatunti ja aikaa tulla tänne syömään.
Aamupalaksi me syömme leipää marmeladilla, suklaapähkinäkuorrutteella tai tutummalla voita-juustoa-kinkkua-tyylillä. Myös jugurttia, mysliä ja muroja löytyy.
Lounaan syön siis yleensä koulussa. Joko otan evästä mukaan tai ostan jotain koulun ylihintaisesta ruokalakahviosta. Monet syövät lounaaksi ranskalaisia ja mahdollisesti lisäksi jotakin friteerattua kanaa. Kyllä sieltä saa salaattia ja sämpylöitäkin ostettua.
Olen syönyt Spätzliä, Cervelat-makkaraa ja Birchermüsliä.Vähän muutakin ehkä. :D
Koulussa saan kyllä ihan nauttia kaikista mahdollisista aineista. Historiaa, maantietoa ja yhteiskuntaoppia plus näiden yhdistelmäainetta on yhteensä ehkä kymmenen tuntia viikossa. Siihen päälle matikka ja kemia ja fysiikka ja biologia, saksa ja englanti, liikunta ja musiikki. Ranskasta olen saanut vapautuksen. Hyppytunteja on viikosta riippuen 6-7, eli koulupäivät ovat suhteellisen pitkiä, vaikka itse oppitunteja ei niin paljoa olekaan.
sunnuntai 26. elokuuta 2012
Heinäsirkka muropaketissa
Kolme päivää koulussa takana. Lukujärjestys ei sittenkään ole kamala, vain 30 oppituntia viikossa. Yksi oppitunti kestää tosiaan siis 45 minuuttia. Aineina on jotain yhteiskuntatieteitä, historiaa ja vielä vähän yhteiskuntatieteitä, mutta ei se mitään.
Vaihtareille tästä ja toisesta koulusta on kaksi kertaa viikossa ihan omat saksantunnit. (Toki meillä on saksaa myös oman luokan mukana: pilkkusääntöjä ja muuta mukavaa.)
Koulu sujuu, vaihtarit on kivoja, kieli ynnä muut asiat aika ajoin turhauttaa ja isäntäperhe on ihana. Eipä kai tässä muuta sanottavaa.
P.S. heinäsirkka ei ollut muropaketissa
sunnuntai 19. elokuuta 2012
Alku
Kolmatta päivää täällä. Lämpötila ulkona taitaa olla 35 asteen tienoilla. Tämä on ilmeisesti sveitsiläisillekin kymmenen astetta liian lämmintä, en siis ole yksin. :D
Lähimmässä "suuressa" kaupungissa on 20 000 asukasta. Suomessa tuollaisesta löytyisi pari ruokakauppaa, posti ja ömm parturi? Ehkä joku viehättävä baari? Täältä löytyy suhteellisen iso rautatieasema, elokuvateatteri, kahviloita, ravintoloita, vaatekauppoja, varmasti paljon pankkeja ja jopa suomikauppa. En vaan tajua. Tietysti loistava juttu, mutta niin outoa.
Ollaan käyty uimalassa (järviä ei läheltä löydy), koiran kanssa lenkillä, tutkimassa ympäristöä, vietetty vähän aikaa Stadtfestissä, ostettu mulle junalippuja, syöty ja pelattu UNOa. Hostperheeseeni kuuluu isä, äiti, 12-vuotias tyttö, koira ja kolme kania. Talo on tälle porukalle aikas lailla iso, niin kuin monet talot täällä. Kerrostaloja en ole kovin montaa Zürichin ulkopuolella nähnyt.
Sveitsinsaksa kuulostaa tältä: achtschrauchhstuncheerräisbüärche.
Perhe puhuu ystävällisesti minulle ja minun läsnä ollessa ns. normaalia saksaa, hochdeutschia, jota opetellaan Suomessa ja joka on täälläkin kirjakielenä. Kuulemma myös koulussa puhutaan hochdeutschia. Ymmärrän sitä itse asiassa ihan hyvin. Saksan puhuminen on varsinkin aamuisin todella vaikeaa, mutta hyvin kaikki ymmärtävät, jos jotain yrittää sanoa. Sanavarastokin laajenee pikku hiljaa. En ole puhunut sanaakaan englantia! Yritän myös lukea jotakin saksaksi. Tällä hetkellä suosikkini on Spick-lehti, jota hostsisko tilaa. Suomessa vastaava lehti on (ainakin oli?) Koululainen, joten olen aika lailla ulkona kohderyhmästä. :D Kieli on kuitenkin tarpeeksi simppeliä minullekin, joten saa luvan kelvata.
Todella sekava postaus, sekavaa asiaa, sekavaa suomea.
Lähimmässä "suuressa" kaupungissa on 20 000 asukasta. Suomessa tuollaisesta löytyisi pari ruokakauppaa, posti ja ömm parturi? Ehkä joku viehättävä baari? Täältä löytyy suhteellisen iso rautatieasema, elokuvateatteri, kahviloita, ravintoloita, vaatekauppoja, varmasti paljon pankkeja ja jopa suomikauppa. En vaan tajua. Tietysti loistava juttu, mutta niin outoa.
Ollaan käyty uimalassa (järviä ei läheltä löydy), koiran kanssa lenkillä, tutkimassa ympäristöä, vietetty vähän aikaa Stadtfestissä, ostettu mulle junalippuja, syöty ja pelattu UNOa. Hostperheeseeni kuuluu isä, äiti, 12-vuotias tyttö, koira ja kolme kania. Talo on tälle porukalle aikas lailla iso, niin kuin monet talot täällä. Kerrostaloja en ole kovin montaa Zürichin ulkopuolella nähnyt.
Sveitsinsaksa kuulostaa tältä: achtschrauchhstuncheerräisbüärche.
Perhe puhuu ystävällisesti minulle ja minun läsnä ollessa ns. normaalia saksaa, hochdeutschia, jota opetellaan Suomessa ja joka on täälläkin kirjakielenä. Kuulemma myös koulussa puhutaan hochdeutschia. Ymmärrän sitä itse asiassa ihan hyvin. Saksan puhuminen on varsinkin aamuisin todella vaikeaa, mutta hyvin kaikki ymmärtävät, jos jotain yrittää sanoa. Sanavarastokin laajenee pikku hiljaa. En ole puhunut sanaakaan englantia! Yritän myös lukea jotakin saksaksi. Tällä hetkellä suosikkini on Spick-lehti, jota hostsisko tilaa. Suomessa vastaava lehti on (ainakin oli?) Koululainen, joten olen aika lailla ulkona kohderyhmästä. :D Kieli on kuitenkin tarpeeksi simppeliä minullekin, joten saa luvan kelvata.
Todella sekava postaus, sekavaa asiaa, sekavaa suomea.