sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Lausanne, Lugano & Luzern

Tämä on viimeinen blogipostaus, jonka Sveitsissä kirjoitan. Suomeen paluuseen on enää vain muutama päivä aikaa. Huone on siivoamatta, laukut pakkaamatta, oikeastaan kenelläkään en ole vielä sanonut hyvästejä ja läksiäislahjojen ja tuliaisten kanssa oon vielä puoliksi suunnitteluvaiheessa. "Onhan tässä vielä aikaa" tai "en ole oikeasti lähdössä minnekään" ovat päällimmäisiä ajatuksia. Jonkinlainen henkinen muuri estää ajattelemasta lähtöä.

Vaihtareille esitetään aina samat kysymykset, ja tällä hetkellä top kolmosessa ovat "Minä päivänä palaat Suomeen?", "Milloin pidät läksiäisjuhlat?" ja "Oletko iloinen kun pääset takaisin Suomeen?". Ensimmäisiin kahteen kysymykseen on helppo vastata. Kolmas onkin sitten vaikeampi. Kyllä, olen todella iloinen siitä, että pääsen taas näkemään kaikki ihmiset, joista olen ollut lähes vuoden ajan erossa. Hommasta tekeekin hankalan se, että niin monet rakkaat ihmiset joko jäävät Sveitsiin tai lähtevät omiin maihinsa Aasiaan, Etelä-Amerikkaan, kuka minnekin.

Viimeisten viikkojen aikana on riittänyt paljon tekemistä. Nyt pitää hyödyntää vielä jäljellä oleva aika! Kaiken muun kivan lisäksi olen päässyt tekemään taas kerran hienoja retkiä ympäri Sveitsiä. Annan kuvien kertoa puolestani. Paikkojen nimet olen kirjoittanut sillain kuin ne saksaksi tunnen, pahoitteluni, jos eroavat suomalaisesta normista. ;)

Luganersee - Lugano

Genfersee - Lausanne

Vierwaldstättersee - Luzern

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Pitkästä aikaa

En ole pitkään pitkään pitkään aikaan kirjoittanut mitään, ja mietin jo, että onko järkeä enää jatkaa päivityksiä. Toivottavasti joku vielä seurailee blogia ja lukee tämän kirjoituksen!

Aikaa Suomeen paluuseen on alle kaksi kuukautta. "Aika vaihdossa kuluu tosi nopeasti." Kuulin tämän lauseen moneen kertaan entisiltä vaihtareilta, joita Suomessa ennen
lähtöäni tapasin. En silti olisi ikinä uskonut, kuinka lyhyeltä hetkeltä vaihtovuosi voi tuntua. Laskuissa olen jo mennyt sekaisin. Olenko viettänyt täällä 8, 9 vai 10 kuukautta? Sillä ei loppujen lopuksi ole väliä. Tiedän, että jäljellä olevat viikot tulevat kulumaan lennossa ja koitan tehdä kaiken, mikä tähän mennessä on jäänyt tekemättä.

Viimeisten kuukausien aikana on tietysti tapahtunut paljon. On mahdotonta raportoida sitä kaikkea tänne. Katselen vaihtovuoden aikana tähän mennessä kertyneitä kuvia (1500 kappaletta, vaikka kamera oli välillä pari kuukautta huollossa) ja huomaan, mitä kaikkea hienoa olen kokenut. Kamera on tallentanut vaihtovuoden parhaimmat hetket. Joku päivä vielä teen hienon valokuva-albumin tästä vuodesta, mutta ei vielä, ei vielä.

Olen ollut viimeisen kuukauden aikana yhteensä ehkä kolme päivää koulussa. Meillä oli kahden viikon kevätloma, jonka hyödynsin täysillä matkusteluun ympäri Sveitsiä. Päiväretket ovat tosi helppoja tehdä, moneen hienoon kaupunkiin on vain parin tunnin junamatka.Yksi parhaista (turisti)kohteista oli ehdottomasti Matterhorn, se Toblerone-vuori. Ensimmäisessä kuvassa hiukan näkyvä kylä, nimeltään Zermatt, ei itsessään ole erityisen kaunis - liikaa turisteja. Kylästä pääsee kuitenkin ajamaan köysiradalla ylös das Kleine Matterhorn -nimiselle vuorelle lähes neljän kilometrin korkeuteen. Maisemat sieltä ovat uskomattomat.

Matterhorn
 
Näkymät kuin lentokoneesta
 
Tämän viikon olin AFS:n (vaihtarijärjestöni) järjestämällä leirillä Etelä-Sveitsissä italiankielisellä alueella. Leirin nimi oli "Workcamp". Me sahasimme puita, kuljetimme puunrunkoja, haravoimme lehtiä ja teimme muita vastaavia metsätöitä. Paikka, jossa asuimme, oli oli eräänlainen ekokylä. Sähköjä ei ole, vesi tulee jääkylmästä vuoristopurosta ja asuntomme oli viileähkö mökki, jonka "ikkuna" oli parin metrin pituinen reikä seinässä. Työ oli rankkaa ja olosuhteet jopa suomalaiseen mökkeilyyn tottuneelle henkilölle sopeutumista vaativat, mutta viikko oli hieno. Tutustuin jälleen moniin ihaniin ihmisiin, mukana oli vaihtareita kaikkialta maailmasta aina Indonesiasta Dominikaaniseen tasavaltaan.



En ole tähän mennessä tainnut laittaa yhtään kuvia omasta lähiympäristöstäni. Sen kunniaksi siis vielä yksi kuva "kotikaupungistani", jossa käyn koulua ja josta löytyy kaikki tarvittava vapaa-ajan viettoon. Kuvassa näkyy vanha kaupunginosa kauniine rakennuksineen.
Kotikaupunki





lauantai 5. tammikuuta 2013

Chuchichäschtli

Harjoittelin yksi päivä ehkä tunnin sanomaan tuon sanan ymmärrettävästi. (Joululoma, eli aikaa riittää erikoisemmillekin asioille...) Merkitys keittiönkaappi ja kieli tietysti sveitsinsaksa. Sanoin isäntäperheelleni, että he saavat puhua mun kanssa vaan sveitsinsaksaa nyt, kun vuosi on 2013. Vähän lipsutaan välillä normisaksaan, mutta ainakin ymmärrän kaiken molemmilla kielillä.

Uutena vuotena syötiin pihalla juustofondue ja katseltiin ilotulituksia, joita näkyi oikeastaan tosi vähän. Jouluna monet asiat meni sillä tavalla kuin Suomessakin. Koristeltiin joulukuusi ja avattiin joululahjat, syötiin hyvin ja käytiin sukulaisilla kylässä. Täällä ei ole niinkään tyypillisiä jouluruokia, joita joka vuosi syötäis. Tärkeitä ovat eriliaset keksit (Guetzli), joita voi leipoa vaikka koko joulukuun: Chräbäli, Mailänderli, Zimtsterne, Vanillegipfeli, Kokosmakronen ja niin edelleen ja niin edelleen. Täytyy muistaa kirjoittaa kaikkien reseptit ylös!

Pari viikkoa ennen joulua oltiin parin vaihtarin kanssa päivä kelkkailemassa. Se ei ollut mikään pieni pulkkamäki, vaan kahdeksan kilometriä pitkä, Alppien keskellä kulkeva rata. Ajettiin söpöllä, pienellä, punaisella junalla Bergüniin, joka on tosi nätti kylä keskellä-ei-mitään. Sieltä sai vuokrata perinteisiä (sveitsiläisiä?) puukelkkoja. Ehdottomasti parasta reissussa oli viimeinen lasku illalla pimeällä, kun täysin kirkkaalla taivaalla loistivat tähdet ja kuu valaisi molemmilla puolilla kohoavat, lumiset vuorenrinteet.

torstai 6. joulukuuta 2012

6.12.

Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi!

Meinasin aamulla portaita alas marssiessa kompastua omaan kenkääni, joka oli täytetty pähkinöillä, suklaalla ja mandariineilla. Sveitsissä on kuudes joulukuuta Samichlaus-päivä. Saksassa häntä nimitetään Nikolaukseksi. Kiltit lapset saavat herkkuja, mutta huonokäytöksiset vie Schmutzli mahdollisesti säkissään pois. Tai jotain sinne päin. Oon aika sekaisin näistä kaikista eri jouluhahmoista. Jouluaattona lahjat jakaa Christkind.

En tiedä, mitä siellä Suomessa tällä hetkellä tapahtuu, mutta täällä on joulu jo alkanut. Tavallaan hyväksyn joululaulujen soiton, mutta jos niitä tulee kaikilta "normaaleiltakin" radiokanavalta, saattaa asia alkaa ärsyttämään. Lisäksi jokaisella kylällä on oma joulutorinsa. Täällä mun pikku kylässäni se oli viime perjantaina. Meillä oli isäntäperheen kanssa oma kojumme, jossa myytin muun muassa huopatossuja ja piparkakkuja. Piparkakkuja ei täällä tunneta (paitsi jos joku on sattunut näkemään niitä Ikeassa), mutta onnistuin vääntämään itse taikinan ja vielä paistamaan kaikki sen pahemmin polttamatta. Jollain toisella ihmeellä onnistuin myös tapaamaan joulutorilla kolmeen kertaan suomalaisia.

Asiasta kolmanteen. Ymmärrän kyllä, että Sveitsi on kolmikielinen maa. Tai nelikielinen, ota siitäkin nyt selvää. Mutta miten ihmeessä samana päivänä sekä historian- että musiikinopettaja päättävät ottaa esille italiankielisiä lauluja? Historiassa opettajamme oli jopa vaivautunut etsimään käännöksen ranskaksi, mikä tietysti auttaa paljon. :D (Tosiaan, en tiedä, olenko jo maininnut, että olen saksankielisessä Sveitsissä.)

Aika kuluu aika kuluu aika kuluu. Melko tasan kolmasosa vuodesta on jo mennyt. Seitsemästoista joulukuuta tulee tasan neljä kuukautta täyteen! Monet meidän koulun vaihtareista ovat tulleet tänne jo helmikuussa, eli he lähtevät ihan ihan pian pois. Jotenkin mun pitää päästä heitä vielä näkemään, mutta mites matkustat yhtäkkiä Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan. Ehkä me vielä joskus nähdään. Ehkä.

Lähes unohdin kertoa, että oltiin pari viikkoa sitten isäntäperheen kanssa Berliinissä! Sää ei ollut kaikista parhain ja joulutorit aukesivat vasta juuri paluuta seuraavana päivänä, mutta oli siitä huolimatta mahtava reissu. Olimme siellä vain kaksi yötä, mutta ehdittiin siitä huolimatta nähdä monia monia paikkoja. Joulutungos KaDeWe:ssa, entisen Itä-Berliinin televisiotorni, Brandenburger Tor, Potsdamer Platz, Bundeshaus (?) ja DDR-museo nyt esimerkiksi. Mun kamera hajosi kesken reissun, eli sieltä ja viime viikoilta muutenkaan ei juuri kuvia ole, mutta yritän edes jotain löytää.
kuuluisa Itä-Berliinin Ampelmann

KaDeWe!  
 
    
Lisäksi vielä pari kuvaa lokakuulta. Ensimmäinen on koululeiriltä Alpeilta. Jälkimmäinen Rheinfall Schaffhausenissa, joka on lähes pohjoisin paikka Sveitsissä.



perjantai 9. marraskuuta 2012

Hoi!

Aijaijai kun on blogin säännöllisesti päivittäminen jäänyt.

Reilun kuukauden aikana on tietysti ehtinyt tapahtua paljon asioita. Koulusta oli kaksi viikkoa syyslomaa, joista toinen oltiin isäntäperheen kanssa Etelä-Ranskassa. Työviikolla, eli käytännössä leirillä luokan kanssa, oltiin vuorilla (lunta ja mustikoita!) ja valmistettiin itse mm. saippuaa ja käsirasvaa. Junalla Zürich, nopeasti Bern ja pari pienempää paikkaa nähty. Isäntäperheen kanssa ollaan tehty viikonloppuisin joitain pieniä reissuja. Koulussa ymmärrän jo kaiken, mitä tarvitsee ymmärtää. :D

Sveitsinsaksa tulee tuottamaan ongelmia vielä pitkän aikaa, mutta ns. hochdeutschin kanssa menee tosi hyvin. Pystyin heti alusta lähtien komminukoimaan saksaksi, ja nyt pystyn puhumaan saksaa paljon helpommin kuin esimerkiksi englantia. Välillä pitää edelleen jaksaa selittää viisi minuuttia jonkin sanan ympäri, huitoa käsillä, muuten vaan sönköttää ja niin edelleen, mutta yleensä pystyn puhumaan niin kuin normaali ihminen. Itse on tosi vaikea arvioida sitä, kuinka vahva aksentti vielä on tai kuinka hyvältä puhe kuulostaa, mutta kuulemma ainakin jostakin asiasta innostuneena puhun tosi hyvin. Kurkkuäänteen olen jo lähes oppinut!

Voisin vielä ilmoittaa, että olen sopeutunut sveitsiläiseen kulttuuriin. Suomalaisten tavat kommunikoida alkaa jäädä taka-alalle. Suomen kielen sanavarasto alkaa myös heiketä. Isäntäperhe opettaa mulle niinkin tärkeitä saksan kielen sanoja (oon muuten jo unohtanut ne) kuin maiskuttaa ja ryystää, ja kun mun piti vastavuoroisesti sanoa ne suomeksi, niin öö-öö-odottakaas vähän-kyllä mää ne muistan-okei sanon huomenna ja juu. Kellonaikaa en myöskään osannut sanoa suomeksi.

Kuvia tulisi muuten, mutta muistitikku on jossain enkä jaksa etsiä sitä jne jne jne. Koitan kirjoittaa jatkossa vähän useammin.